Vuosi sitten menetimme intiaani prinsessamme

 Vuosi on kulunut, kun menetin jälleen läheisen päihteille...

Kyllähän suru muuttaa muotoaan ja haalistuu arjen kiireessä, mutta niin se vaan kulkee mukana ja nostaa päätään, kun ikävä hyökkää ja muistot vilisevät, kuin elokuvana silmissä! 

Joskus kuoleman ymmärtää, mutta aina sitä ei osaa käsitellä niin, että sen ymmärtäisi, miksi niin nuoren ihmisen piti lähteä, onko tämä nyt reilua? Ei, ei, ei ole reilua, mutta eihän elämäkään ole, toisille suodaan elämä ilman päihdeongelmaa, kaikille ei. Kukaan ei tietänsä valitse päihdeongelman kanssa. 






Itseäni lohduttaa se, ettei tuon neidin tarvitse enää kamppailla maailmaa vastaan, hän on vapaa ikuisesta tuskasta, viekkareista ja ihmisten ahneudesta. Hän voi iloita ja tanssia enkeleiden kanssa, hymyillä ilman päihteiden tuomaa epävarmuutta, niin kuin hän hymyili silloin 10vanhana, kun häntä lomille perhekodista haimme. Hän on turvassa.Tiedän hänen toivovan, että jatkan elämääni pää pystyssä eteenpäin ja niin olen tehnyt. Katselen kohti tulevaisuutta uuden ammatin toiveissa ja nautin elämästä jokaisen ystäväni puolesta, jotka lähtivät liian aikaisin. 


Tiedän hänen kulkevan mukana myös hääpäivänäni <3


Rakkaudella 

<3Jenni<3 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kun mikään ei tunnu miltään

Kuva
Ulkona tuuli tuivertaa ja sade piiskaa naamaan Ystäväni masennus ja uupumus saapuivat luokseni jälleen hiljaa hiipien.  Nämä ystävät eivät ilmoita tulostaan,  eivät varoittele mitä on luvassa, eikä anna armoa hetkeäkään.  Itsestäni tuntuu, ettei minusta ole mihinkään, en kykene, en pysty. Voimat ovat niin finaalissa, että työn ja arjen yhdistäminen tuntuu todelliselta suoritukselta ja, joka tehtävään täytyy etsiä voimia erikseen. Lähden innoissani piha hommiinkin ja kohta löydän itseni rapuilta istumassa, itkemässä ja keräilemässä voimia.  Tuntuu, kuin olisi laiska, vaikka masennushan ei sitä todellakaan ole. Järjellä osaan ajatella ja tiedostan olevani sairas, mutta tunne ottaa päivittäin vallan, joka työntää minua vain syvemmälle ojaan.  Tunnetta on erittäin vaikea selittää kenellekään, sinulla on haluja tehdä, mutta voimia ei vain ole.  Olet, kuin usvaisessa metsässä, kuin Liisa Ihmemaassa, eksyneenä, tiedät määränpään, mutta matka sinne on erittäin seka...
Read more »

Sen vuoksi olen juuri tällainen...

Kuva
Moni on sanonut ääneen minulle,  että toivoisi, etten olisi joutunut kokemaan kaikkea, mitä takaani löytyy.  Ei, itse en ajattele lainkaan niin. Itsestäni tuntuu, että olen tullut tällaiseksi ihmiseksi, juurikin siitä syystä, että olen kulkenut pimeissä syvissä vesissä. Ne hetket, mitä kukaan ei toiselle toivoisi, on kasvattanut minusta empaattisen toisia kohtaan.  Ymmärrän nuoria äitejä, varsinkin yh-äidit ovat olleet lähellä sydäntäni aina. Sitä vahvuutta noissa naisissa ei voi, kun ihailla. Tavalla tai toisella eteenpäin menevät ja aina tekevät parhaansa, parhaansa siihen hetkeen kytkettynä.  Ymmärrän ihmisiä, jotka haaveilevat ns. normaalista perhe- elämästä. Jotta saisi käydä töissä, viedä lapsia harrastuksiin ja olla illalla väsynyt kaikesta siitä.  Ymmärrän narkomaania, jolla on vieroitusoireet, jolla ei ole kotia, ei ole paikkaa minne mennä. Ymmärrän ihmisiä, jotka yrittävät rimpuilla selvinpäin, mutta tuntuu, että maailma on sinua vastaan.  Ymmärrä...
Read more »

Some käyttäytyminen vs. arjen pienet tummat hetket

Kuva
Usein ihmiset lukevat ja katsovat toisten ihmisten some päivityksiä ja ajattelevat, kuinka upeaa toisten elämä on. Meidän jokaisen täytyisi käsittää, että niiden kuvien ja postauksien takana ovat ns.normaalit ongelmat ja normaalit perheet. Mutta ne kuvat ja postaukset ovat vain, niin hento lento heidän elämästään. Meidänkin elämässä on todella mahtavia hetkiä ja tilanteita, mistä otamme yhden tai useamman kuvan ja postaamme sen toisille someen. Mutta minulla itselläni ei ole tarkoituksena antaa kenellekään sellaista kuvaa, että kaikki olisi hyvin, aina. Meidän perheessä on turvallista näyttää tunteet ja puhua asioista niiden oikeilla sanoilla.  Jokaisessa perheessä, jokaisella sinkulla, jokaisella teinillä ja jokaisella vanhuksella, on ne omat ongelmansa, joista somessa ei yleensä kerrota. Ihmisillä on usein huoli läheisistä esim. sairauden vuoksi, on erilaisia raha ongelmia, lasten/omia sairauksia(jotka eivät näy päälle päin), väkivaltaa ja elämän suorittamista. Itse en tahtoisi s...
Read more »