Päihdehelvetistä uusperheelliseksi!!!

Niin on lopuillaan kesäloman vietto! Alku kesästä vanhin poika valmistui ammattiin. Voin jälleen olla niin ylpeä äiti. Pikku pojat saivat hyvät todistukset ja vanhin vetäsi miltei täydellisen todistuksen ja lisäksi pari stipendiä. Herkässä oli äidin suu, kun valmistujaispäivä koitti. Onneksi tuolle pojalleni on suotu oikeasti hyvä elämä, vaikka lapsuuden joutuikin kulkemaan kanssani melkoisen karuakin polkua. Tänä päivänä hän osaa varmasti arvostaa ihan pelkkää elämää ja sitä, että menestyy koulussa erittäin hyvin, vaikka itse taitojaan hieman vähätteleekin.  Pikku poikien kanssa olemme viettäneet useita tunteja uimarannalla ja nautittu auringosta.  Jottei nyt elämä tuntuisi liian hyvältä, niin jouduin kokemaan jälleen sen, kun läheinen lähtee täältä liian aikaseen ja päihteiden vuoksi. Ystäväni nuori tytär kuoli ja tyttö on miltei päivittäin ajatuksissani, ikävä on kova. Viime yönä näin hänestä unta, hän oli niin rauhallisen ja onnelisen oloinen, jotta oloni hiukan help...

Olen nuoresta tytöstä lähtien seurannut,  kuinka läheinen ihminen vajoaa päihdehelvettiin ja elää siellä päivästä toiseen, välillä käy pinnalla ottamassa happea ja sitten jälleen ollaan pohjalla. Läheiseni päihdekokeilut alkoi ala- asteella ja pian siellä oli seassa muutakin, kuin alkoholia. Tuolloin käyttö oli ns. viihdekäyttöä ja päihteet eivät hallinneet vielä hänen arkeaan. Tässä huomaa senkin, kuinka häilyvä se raja on viihdekäytön ja koukun välissä. Tuolloin kaikki toitottavat sitä, että minä en jää koukkuun minulla tämä on ihan hallussa.  Ystävän kuoltua tapaturmaisesti, läheiseni ei enää päässyt jaloilleen. Hän ei halunnut pyytää apua, eikä osannut käsitellä suruaan. Päihteet tulivat päivittäisiksi hiljalleen, turruttamaan sitä pahaa oloa.  Ainoita hyviä päiviä oli, kun oli niin sekaisin, että ei tiennyt seuraavana päivänä missä on rymynnyt eilisen illan/yön.  Pikku rikollisuus tuli päihteiden kanssa käsikäessä. Siitä johtuen sakkoja ja muutama reissu ki...

Aika karua luettavaa uusperhe tilanteista koronan aikaan.  Tehdyn tutkimuksen mukaan vain 20% uusperheistä on pystynyt sopimaan järjestelyt koronan aikaan sovussa. Kyseinen kysely toteutettiin 13- 27. huhtikuuta valtakunnallisena kyselytutkimuksena.  Alla olevasta linkistä pääsee lukemaan enemmäm kyseisen kyselyn tuloksista https://uusperhe.fi/kyselyn-tulokset-uusperhe-ja-koronavirus/ Ja se, että jo normaali arki asiat on kitkaisia hoitaa lapsen toisen biologisen vanhemman kanssa, niin mitä se on ollut nyt pelon alla toimiessa. Jälleen uusperheelliset.fi sivulta bongasin tähänkin liittyvän tekstin.  https://uusperhe.fi/eksan-vaikutus-uusperheen-uusioperheen-lapseen/   Mielestäni THL olisi saanut tiedottaa enemmän uusperheellisten tilanteesta/ käytännöistä.  Itse en olisi tietoa löytänyt jos en seuraisi uusperheellisten sivustoa muutenkin.  THL saa kyselyssä uusperheiden ohjeistuksesta arvosanaksi 2,8 arvosteluasteikolla 1-5. Mikä minusta on t...

Kuuntelin yksi yö kirjaa Pojat Pojat Pojat, kun uni ei silimään tullut, niin mieleeni jäi se, kuinka lapsia ruetaan luokittelemaan ns.kaavan mukaan jo synnytys sairaalassa. Tytöille tulee pinkki  ranneke ja pojille vaaleansininen. Ostamme pastellin ja lempeänsävyisiä vaatteita tytöille ja pojille työkoneiden kuvilla varustettuja ja kylmempiä värejä.  Itse, kun saan olla onnellinen poikien äiti, en tiedä kuinka hurahtaisin pinkkiin jos tyttö tulisi. Mutta itse olen kyllä antanut poikien itse valita.  Vanhimman pojan lempiväri oli esikouluiässä punainen ja mielestäni siinä ei ollut mitään outoa. Nykyään erityisherkkä nuorimmaisemme tykkää pehmoleluista, toisin, kun useat muut pojat. Mieheni on ollutkin aluksi vaikea ymmärtää, kuinka paljon nuo jokaikiset pölynkerääjät ovat pojalle tärkeitä ja turvaa tuovia. Alkuunsa hän ihmetteli, kun poika ihastui tietynlaisiin pehmoleluihin kaupoissa tms. Hänen ajatus maailmansa oli tuolloin, että eihän nyt pojat pehmoleluilla leiki. Mu...

Näin olemme jälleen edenneet keväässä siihen pisteeseen, että vappu tuli ja lumi suli. Näissä poikkeusoloissa, olin unohtanut koko vapun, eihän mitään voinut suunnitella tai reissuta. Isäntä ottikin itselleen lisätöitä koko viikonlopuksi, eilen illalla rakensimme myös koirien vuoksi aitaa pihaamme, joten ei tässä juhlia keretä. Joten viikonloppu on samanlainen, kuin muutkin, pihahommia riittää vaikka muille jakaa, eikä sisälläkään sille näytä, että voisin huilailla. On pyykin pesua, imurointia, ruuan laittoa...kovin on muuttunut vapun viettomme niistä iloisista ilakoinneista rauhalliseen koti- iltaan, voisi jopa vanhaksi meitä luulla. Eilen jälleen kun rakensimme aitaa yhdessä ukon kanssa huumori oli onnemme. Vuosien saatossa olemme oppineet tekemään hommia yhdessä, mutta molempien täytyy kuunnella toisen ideat melko varpaillaan ja torpata toisen idea omalla, paremmalla idealla. Ennen otin itseeni ja jätin ukon yksinään puuhaamaan, mutta nyt voimme touhuta yhdessä, vaikka se onkin vä...

Useat ovat pyytäneet lasten näkökulmaa ja kokemuksia tämän uusperheemme syntymisestä.  Vanhin pojistani totesi mieheni astuttua kuvioihin, että vihdoin tuli mies taloon ja ovat tulleet toimeen isänä ja poikana paremmin, kuin hyvin. Heillä on paljon yhteisiä mielenkiinnon aiheita kuntoilusta autoihin ja samantyylinen musiikkimakukin natsaa. Aivan, kun he olisivat tunteneet toisensa aina. Sydämeni sulaa pelkästä ajatuksesta, että poika sai vihdoinkin miehen mallin rinnalle ja sen, jonka kanssa räplätä autoja sun muuta, ne on niitä miesten juttuja. Ja sitäkin olen kuullut poikani sanovan, että äiti on rauhottunut miehensä rinnalla ja se onkin totta. Oloni on turvallinen ja voin aina luottaa ja turvautua mieheeni.  Kaikista eniten perheemme yhdistymisestä on kipuillut erityisherkkä ja pian 8vuotias nuorin pojista, minun biologinen. Hän oli tottunut olemaan se äidin ainoa pieni rakas. Ikäero, kun kahdella nuorimmalla on vain vajaa vuosi, niin siinä taistellaan samoista asioista...

Itse olen käyttänyt meistä nimitystä uusioperhe ja näin olen tehnyt aina, enempää ajattelematta. Elämä kulkee ja maailma muuttuu, joten täytyy mennä virran mukana. Sain paljon kommenttia uusioperhe sanan käytöstä, joten nykyään yritän käyttää sanaa uusperhe! Suomen uusperheiden liitto ry ja kielitoimisto suosittelevat käytettäväksi uusperhe nimitystä vanhahtavan ja leimaavan uusioperhe- termin sijaan. Itselleni tämä tuli hieman puuntakaa, että tämäkin on muuttunut, mutta näillä mennään. Ja kiitos kaikille kommenteista, ne olivat kuitenkin kaikki positiivisesti sävytettyjä. Kaikki kommenttinne antaa merkitystä ja tarkoituksen jatkaa kirjoittamista, ajatushan on tunteiden herättelyä ja siitä keskustelua.  Aiemmin en ollut miettinyt edes sanan merkitystä, kun olin tottunut tuohon vanhan sanan käyttöön. Mutta näin se vanhakin koira oppii uutta, kun katsoo ja kuuntelee ympärillään pyörivää elämää. Itse en pidä sanoista äitipuoli tai isäpuoli, eikä meillä näitä käytetäkkään, eikä ole v...